Taivas oli värjäytynyt punaisen jokaiseen sävyyn kun sukelsin veteen. Pehmeä tunne ympäröi minut veden alla, vesi oli lämmintä ja tuntui turvalliselle. Nousin pintaan laiturin toisessa päässä, hivutin itseni sen reunalle, nousin ja lähdin kävelemään luoksesi. Vihelsit. Laskeutuessani nurmikolle pyöräytit pyyhkeen ympärilleni, tarjosit pulloa. Makea valkoviini suli suussani, istuimme hiljaa. Taivaan katseleminen tälläisenä kesäiltana sai minut tuntemaan kummallista rauhaa. Humalaisten huudot ja autojen äänet kuuluivat jostain kaukaa. Ilmassa tuoksui leikattu nurmikko, järvivesi ja kaislat. Puin vaatteita kostealle iholleni istuessani pyyhkeen ympäröimänä. Collegehousujen pörröinen pinta tuntui kotoisalta kylmää ihoa vasten. Puettuani istuimme edelleen aivan hiljaa. Kunnes sinä rikoit hiljaisuuden. "Oletko nähnyt minun koskaan uivan?" Pudistin päätäni. "Kun olin pieni, isäni työsi minut kerran veteen. Veneestä. Minulla ei ollut pelastusliiviä, en osannut uida. Veneemme s...
Tervetuloa sosiaaliselle kaatopaikalleni, jonne saatan heivata kaikki ajatukseni sekä turhat mietteeni. Kahvitarjoilu ja jokaiselle kävijälle henkinen ämpäri.