Siirry pääsisältöön

Maailma-manifesti

Kaikki hiljaisuus ympärillä on äänekästä. Tänne kuitenkin lasken sieluni, minäni, arvoni. Itseni.

Hakkaan jalkojani niin kauan kunnes jäljelle jää pelkkä itsekkyys. Sitä en tahtonut säilyttää. Hakkaan vielä kahdeksan kertaa, sitten pyörin.

Pyörinpyörinpyörin

Välillä pyörin sen toisen kanssa. Välillä se toinen katoaa ja pyörinpyörin yksin yksin yksin.

On ihan valoisaa. Valo on valkoista, se tunkeutuu silmäluomieni läpi

Se pyörittää minua se satuttaa se paljastaa minut

Älä mene läpi minä anon

Valo ei kuuntele, se on hidasta.

Sanon juokse kovempaa, vielä vähän kovempaa juoksejuokse sinulla on kiire

Vasten tahtoani se hidastaa

Työnnän sitä täysiä kovaa pusken

Ei se kiihdytä ei kiirehdi ei mene

Turhaantuminen sattuu

Tahtoo huutaa ja hakata jalkoja vielä ainakin kolmetoista kertaa

Jos se ei riitä niin sitten hakkaan päätä seinään

Kunnes ei enää tunnu

Tai sitten se vasta tuntuukin

Se nipistää koskee polttaa repii

Lysähdän lattialle

Sikiöasennossa kiikun huudan

Kaiken tuskan ulos kehostani

Maailmalle tahdon huutaa

Kovaa huutaa kirosanoja

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

erittäin kliseinen kohtaus

Aamupalalla tilasin tiskiltä viskiä. Hyvää sellaista. Istahdin lämmintunnelmaisen jazzbaarin ruskealle nahkasohvalle viskilasi kädessäni. Jostain tuntui kuuluvan hervoton saksofonisoolo, soittaja kuulosti kärsimättömältä. Se olikin mielestäni jazzmusiikin parhaita puolia, tunteiden ilmaisu siis. Kuuntelin ääniä, lähinnä musiikkia, muutaman pöytäseurueen keskusteluja politiikasta ja feminismistä. Suljin silmäni. Olin ajautunut täysin tahtomattani toiselle puolelle maapalloa. Ympärilläni tuoksui tuore kahvi, suklaaleivos ja parfyymi. Kaunis nainen istui edessäni, puhuen nopeasti ranskaa ja polttaen savuketta. En ollut tähän päivään mennessä oppinut puhumaan ranskaa monista kursseista huolimatta. "J'ai un plan", nainen kuiskasi kumartuessaan minuun päin. Hänen punaiset huulensa liikkuivat tyylikkäästi sanojen pulpahdellessa ulos suusta. Nyökkäilin sitä mukaa, kun asiat saivat toisistaan suurempaa merkitystä. Avattuani silmäni nainen ja tuoksut olivat poissa, Kulautin lopun v...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Pääskyset

Ulkona paistoi aurinko, mutta  näiden seinien sisällä kasvoi vain pilviä. Elämä oli muuttunut harmaaksi. Oli ihmiset ulkona: puistossa piknikeillä istuvat ja sitten oltiin me, joista ei tullut mitään. Me emme istuneet noissa puistoissa, istuimme sohvalla ja tappelimme. Toisinaan oli hiljaista ja tuijotin seinää. Se vaelsi puolelta toiselle. En elänyt keväästä. Talvi ja syksy oli minun aikaani. Talven lohduttomuus antoi toisaalta toivoa. Se antoi mahdollisuuden maailmalle levätä ja hengittää syvään. Se toi aina syvän samettisen pimeyden, joka oli suojellut minua. Kevään valo paljasti kaikki arvet ja sirpaleet sisälläni. Jos koko talven olin ollut vahva, keväällä haurauteni paljastui kaikille. Seisoin alasti näyteikkunassa Hämeenkadulla. Olin nähnyt kevään ensimmäiset pääskyset samalla kun kerroit rakastavasi minua. Nuo pääskyset olivat viattomia. Ne toivat mukanaan kesän ja loman. Loman, joka voisi olla joko elämäni paras tai elämäni huonoin. Olisin tuona iltana tahtonut hukutta...
Lähetä kommentti
Lue lisää

What is diiiis

Laukussani lepäävä veitsi lauloi kaihoisia laulujaan minun juostessani puistoa ympäri kirkuen. Taivaalta satoi lunta, eilen paistoi aurinko. Ensilumi olisi sulanut kuitenkin hetkessä, varttitunnissa lämpötila saattoi muuttua yli kolmekymmentä astetta. Joku heitti päähäni lumipallon, demoninen naurukohtaus kiisi kehoni läpi. Jatkoin juoksemista suosikkikahvilani ovelle asti, sisälle päästyäni heitin toisessa jalassani olleen kumisaappaan tiskille ja toista jalkaani koristaneen vaaleanpunaisen aamutossun kaaressa ikkunalaudalle. Avasin keltaisen takkini rikkoen siitä vetoketjun ja kun olin saanut sen pois yltäni kävelin saappaani luo tiskille ja tilasin kokonaisen mustekalan. Hipsutin kahvilan poikki perimmäiseen nurkkapöytään. Istahdin alas, kaivoin laukustani luonnoslehtiön ja hahmottelin siihen täydelliset ihmisen kasvot silmät kiinni. Kun jäinen mustekala juoksi seurakseni minua vastapäätä, avasin silmäni ensi kertaa niiden sulkemisen jälkeen. Vuosia oli kulunut kymmenen, mutta minä ...
1 kommentti
Lue lisää