Kesäkaveri

Neiti Kesäheinä etsii herra Heinämäkeä

Hei! Etsin ystävää, sellaista kesäkissaa, mutta jos jäät talveksi niin lupaan pitää sinusta silloinkin huolta. Voidaanko juosta kukkaniityllä ihan kuin lapset konsanaan? Saanko suudella sinua koivun juurella, ainoalla varjoisalla paikalla? Maattaisiinko yhdessä lattialla ja katsottaisiin kattoon ilmestyviä kuvioita, heijastuksia? 

Jos syötäisiin paljon jäätelöä, mansikkajäätelöä. Se maistuu mielestäni eniten kesältä. Kietoisin sinulle kukkaseppeleen, jonka asettaisin päähäsi. Kruunaisin sinut kesän kuninkaaksi ja yöttömän yön sankariksi. Siitä tulikin mieleen: miksei mentäisi yöuinnille ja nautittaisi niistä pitkistä kesäöistä. Aamuyö vaihtuisi sumuisena. Näkisin sinut sumun keskellä ja juoksisin syliisi. 

Sadepäivinä voisimme katsoa sarjoja ja piirtää muotokuvia toisistamme. Tahtoisin piirtää kasvosi uudelleen ja uudelleen, sillä ne olisivat kauniit. Kauneimmat, jotka olen koskaan nähnyt. Hymysi valaisisi koko huoneen ja itkiessäsi itkisit kaunista, hentoa itkua. Antaisin sinun painaa pääsi olalleni ja nyyhkyttää. Silittäisin selkääsi.

Voisimmehan käydä matkalla? Automatkalla, jonka aikana teemme itse ruokaa ja nukumme autossa. Aamupalaksi voisimme syödä vesimeloneja. Löytäisimme kauniita paikkoja, joissa saisin ottaa valokuvia sinusta ja säilyttää ne kansiossa. Kansiossa, jonka hankin juuri tätä kesää varten.

Jokainen aamu olisi herkkä herätessäni vierestäsi. Katselisin unisia kasvojasi, kunnes heräisit. Halaisin sinua joka aamu hiukan liian kovaa. 

Lupaan olla ystäväsi koko kesän. Tai vaikka koko elämän, jos jäät luokseni. Pidän sinua kädestä ja laulan kanssasi nuotion äärellä. Lopulta en tahtoisi päästää irti. 

Tämä on se ainoa treffi-ilmoitus, joka roikkui siellä paikallisen pikkukaupan seinällä.